100 oliivia

Söin eilen noin sata oliivia. Ehkä liioittelen hieman, mutta paljon niitä upposi. Oli sunnuntai, ja tahdoin tehdä niinkuin aidot madridilaiset tekevät sunnuntaisin: mennä La Latinaan olusille. Ensin kävin kuitenkin katsomassa vähän taidetta Caixa Forumissa, joka on pankin sponsoroima taidetalo. Arkkitehtoninen ihme, jonka yksi seinä on pystysuora puutarha. Halusin alun perin mennä Reina Sofiaan, mutta se sulki jo oviaan juuri kun ennätin perille kello puoli kolme.

Taiteen jälkeen kämppis-Julian suostui oppaakseni La Latinan terasseille. Matkamme vei läpi Cava Baja -nimisen kadun, joka on kuulemma Madridin ravintolakatu. Ja todentotta, paikat näyttivät herkullisilta. En tiedä täytyykö taas syy kaataa elokuun niskaan, mutta latinalainen kortteli oli aika hiljainen. Monia terasseja ei oltu pystytetty, ja ihmisiäkin oli vähemmän kuin normaalisti. Tämä siis oppaani mukaan.

Myöhemmin minulla oli treffit ystäväni Alberton kanssa, jota en ole nähnyt yli vuoteen. Jatkoimme terassilinjalla, tällä kertaa Lavapiésin alueella, joka on vanha juutalaiskortteli, nykyään Madridin kansainvälisin kaupunginosa. Ilmassa leijaileva intialaisen ruuan tuoksu on huumaava. Summa summarum, terasseilla istumisen lomassa tuli napsittua varmaan sata oliivia ja ylitettyä inhimillinen suolakiintiö, minkä tunnen nyt silmäluomissani. On aamu, töiden alkuun vielä vajaat kaksi tuntia, mutta olen ollut hereillä jo pitkän tovin. Tapaan tänään Instituutin johtajan ensimmäistä kertaa, lieneekö se syynä unettomuuteen. Jännitystä ilmassa?

Hyvää alkanutta viikkoa,
Anniina