ja karautin Limasta bussilla rannikkoa pitkin etelään. Nyt istun nettikahviassa pienessä kalastajakylä/turistiresortissa nbimeltä Paracas. Turisteja täällä ei olisi ilman lähettyvillä sijaitsevia Ballestas-saaria, jotka tunnetaan myös nimellä köyhän miehen Galapagos.
Kolme päivää Limassa sai riittää, vaikka myönnän, etten nähnyt kaupungista paljoakaan. Mieli teki rauhallisimmille vesille, pois suurkaupungin hälystä.
Olen tähän mennessä löytänyt uuden lempiruoan perulaisesta erikoisuudesta cevichesta, joka on sitruunamehulla kypsytettyä kalaa. Varsinaista herkkua, vaikka eilen ensimmäistä annostani syödessä erehdyin puraisemaan aimo palan punaista paprikaa, jota luulin makeaksi, mutta joka olikin tulisempi kuin mikään. Hyvä tovi meni nielskellessä, silmät valui ja korvissa asti poltti. Olin kai sen verran tuskaisen näköinen, että naapuripöydistäkin puututtiin peliin ja koetettiin neuvoa, miten poltteen saisi laskemaan. "Tyttöhän pitää opettaa syömään cevicheä." Toinen ilahduttava uutuus on chincha, tummanpunaisesta maissista tehty makea mehu. Täällä sitä myydään joka kadunkulmassa ja mausta tulee mieleen -yllättäen kyllä- glögi, tai pimemminkin hehkuviini. Tuoreet mangot ovat myös taivaallisia, tumman keltaisia, makeita ja mehukkaampia kuin koskaan aikaisemmin maistamani.
Perulaiset ovat ihastuttavia ihmisiä kun heidän kanssaan alkaa juttusille. Eilen kaupungissa seuraamme lyöttäytyi paikallinen 19-vuotias opiskelijatyttö, joka oli kovin kiinnostunut tutustumaan. Annoin erotessamme hänelle sähköpostiosoitteeni, ja pari tuntia myöhemmin inboxissani oli jo viesti, jossa hän luetteli lempikirjallisuuttaan ja faktoja Suomesta, juuri internetistä ongittuja kai.
Paljon terveisiä,
Anniina
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei, Ceviche on perulainen versio suomalaisesta suutarinlohesta. Tässä netistä haettua lisätietoa Cevichesta:
VastaaPoista'Tällaista espanjankielistä sanaa ei tavanomaisista sanakirjoista löydy. Monet keittokirjat tuntevat ruokalajin ja kertovat, että kyseessä on eteläamerikkalainen termi, joka tarkoittaa "kylmäkeitettyä" kalaa. Menetelmä on hyvin tunnettu varsinkin Etelä- ja Keski-Amerikassa. Se perustuu siihen tosiseikkaan, että joidenkin hedelmien sisältämät entsyymit aikaansaavat valkuaisaineessa samanlaisen muutosprosessin kuin kuumentaminen. Toisin sanoen, kalan liottaminen hedelmämehussa vastaa keittämistä.
Cevichen kotimaissa Etelä-Amerikassa ja Espanjassa käytetään sitruuna- tai limettimehua kalan "kypsentämiseen" muutaman tunnin kylmäliotuksessa. Kyseessä on eri ilmiö kuin hedelmäentsyymeillä käsiteltäessä. Mutta tapa on tuttu suomalaisillekin, jotka kautta aikojen ovat osanneet tehdä suutarinlohta liottamalla silakkaa etikkaliemessä. Happo muuttaa kalan rakennetta ja poistaa ikävän "kalaisuuden".'
Ohjeitakin löytyi mm. Stockmannin ruokaohjearkistosta. Tätähän täytyy ehdottomasti kokeilla!
-äiti