Blogipäivitysten perään on muutama henkilö (äiti + isä) kysellyt. Jos totta puhutaan, minulla ei ole ollut mitään raportoimisen aihetta lähiaikoina. Elämä Temucossa on tasaista. Syksy tekee päättäväisesti tuloaan, päivät kuluvat töissä ja viikonloput hurahtavat ohi vauhdilla, arkea toisin sanoen. Työharjoittelua on enää jäljellä reilu kuukausi, mihin se kaikki aika jota luulin olevan liikaa katosi?
Olen viettänyt paljon vapaa-aikaa kirjojen parissa. Kämppäkaveri lainasi minulle katalaanikirjailija Quim Monzón novellikokoelma, joka on parasta kirjallisuutta mitä olen pitkään aikaan lukenut. Kukahan sen suomentaisi? Tällä hetkellä luen toista kertaa Eduardo Galeanon sosioekonomista historiikkia Etelä-Amerikasta, Las venas abiertas de América Latina. Viimeksi kirja tuli vastaan yliopistossa kurssilukemisena mutta se jäi kesken. Tuolloin en vielä ollut yhtä taidokas espanjanlukija, ja paikat joista kirja kertoo olivat niin kaukana.
Minä opin vuosiluvun 1492 teksasilaisessa alakoulussa, missä se opetettiin maagisena lukuna, riemun vuotena, jona Kolumbus löysi Amerikan. Näkökulma on eri tällä pallonpuoliskolla ja Galeanon teos summaa vuosisatojen riiston ytimekkäästi, sanoja säästelemättä. Oleskelen tällä hetkellä yhdessä Latinalaisen Amerikan kehittyneimmistä maista ja silti minä, köyhä suomalainen opiskelija, nostan joka kerta pankkiautomaatilla vieraillessani paikallista minimipalkkaa suuremman summan. Kämppikseni työskentelee tarjoilijana ravintolassa ja saa 8-tunnin yövuorosta vähemmän palkkaa kuin suomalaistarjoilija tienaa tunnissa. Minua aina välillä hämmästyttää, miten kukaan täkäläinen ei ole eläissään matkustanut mihinkään, mutta miten heillä olisi ikinä varaa? Chilessä köyhät ovat köyhiä ja rikkaat erittäin rikkaita. Kun puhun suomalaisesta sosiaaliturvasta, he eivät ymmärrä mistä puhun. Mikä ihmeen sosiaaliturva?
Aiheesta viidenteentoista ennen kuin tämä hupsu blogi muuttuu paatokselliseksi: äitienpäivä lähestyy ja omalle äidilleni tahtoisin kertoa, että kotiin ollaan tulossa. Ostin tänään lentolipun Buenos Airesista Madridiin torstaille 22. heinäkuuta. Madridista lennän kotiin saakka muutama päivä sen jälkeen, maanantaina 26.7. näillä näkymin. Laitatko äiti-kulta jotain hyvää ruokaa ja tuletko lentokentälle vastaan vaikka kone laskeutuukin myöhään illalla? Tänään tuli koti-ikävä kun lippuja varailin. Kerrotakoon, että pienen kyyneleenkin salaa tirautin. Todennäköisesti kuitenkin lentovaraukseni vielä perutaan, sillä nettimatkatoimistosta ilmoitettiin, että luottokorttini kanssa oli jotain hämminkiä.
Saludos,
Anniina
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Rakas lapsi! Täällä ollaan tuttuun tapaan höyryävän kattilan kanssa odottamassa kun palaat.
VastaaPoistaÄitienpäivä on tosiaankin tulossa ja ulkona näyttää mukavan aurinkoiselta. Kevät tuli eilen meidänkin pihaamme, kun Nantte kävi sen haravoimassa. Kevättöitä täällä kyllä riittäisi useammallekin apulaiselle. Kiinnostaisikohan ketään ikkunanpesu?
Toivottavasti sain näillä jutuilla pahimman koti-ikäväsi karkoitettua :)
Halauksia äiti-kullalta
Heipä vaan Anniina
VastaaPoistaÄkkiä se aika siellä onkin mennyt ja ymmärtää koti-ikäväsi varsinkin kun siellä on talvi. Meillä mennään hitaasti kesää kohti, mutta kyllä nytkin on kylmä kun äasken pistäysin rappusilla. Näemme sitten varmaan piankin.
Hei Anniina!
VastaaPoistaMukava lukea noita rehellisiä juttujasi. Minulta pääsi ihan oikeasti itku jo ennen kuin kerroit omista kyynelistäsi.
Maailma jatkaa entiseen tapaan vaikka öljyt vuotaa mereen ja tuhkat leijuu ilmassa. Hetki kerrallaan mennään niin täällä kuin sielläkin.
Siunausta loppuajallesi siellä kaukana. Toivottavasti saamme terveenä tavata sitten kesällä.Huomenna menemme mökin siivousta aloittamaan.
terv. Kati
Lapsi hyvä, suunnitteletko kävellä Temucosta Buenos Airesiin? Jos työharjoittelusi päättyy reilun kuukauden päästä, ollaan kesäkuulla ja koneesi lähtee vasta heinäkuun loppupuolella? Tarjoudun mieluusti kustantamaan jonkin joutuisamman kyydin.
VastaaPoista-Isä
Hei Anniina,
VastaaPoistakyllä tuli tippa linssiin lukiessa kirjoitustasi. On ihanaa, että tulet Suomen
kesään, se ottaa Sinut lämmöllään vastaan. Olemme kaikki onnellisia, että näemme
Sinut kesällä saaressa. Terveiset mummilta ja papalta.
Terv. Pirjo