keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Hassua, miten eri tavalla suhtautuminen maahan tai paikkaan muuttuu heti kun sinne asettuu asumaan. Pysyvä osoite tarkoittaa, että kamera jää kotiin niiden maagisten lasien viereen, joiden läpi näkee kaiken ensi kertaa. Näin ainakin minun tapauksessani, myös täällä Chilessä. Tässä hieman listaa suomalaisnäkökulmasta katsottuna hassuista ja ihmeellisistä asioista, joita olen kohdannut tässä pitkulamaassa.

1. Pre-paid -liittymään täytyy ladata saldoa apteekissa.

2. Opettajat teitittelevät pikkulapsia koulussa.

3. Täällä nautitaan iltapäivätee ja syödään sen kanssa kuchenia tai strudelia (saksalaisia kakkuja).

4. Kahvi on synonyymi erään ylikansallisen yhtiön murukahville ja kun tahtoo oikeaa kahvia, täytyy sanoa taikasanat café café. Harvoin sitä on tarjolla tosin.

5. Chileläiset ovat keinotekoisten makeutusaineiden suurkuluttajia mutta silti vitriinit, kaupan hyllyt yms. notkuvat sokerisia herkkuja.

6. En ole nähnyt missään postilaatikkoa. Minulle on täysi mysteeri, mihin postinkantaja jättää tuomisensa.

7. Täällä tuijotetaan avoimesti kaikkia ihonväriltään vaaleampia kulkijoita eivätkä muutkaan huomionosoitukset ole vieraita. Muutama päivä sitten pysähdyin tien laitaan päästämään lähestyvän auton ohi. Kuski kuitenkin viittilöi minua menemään ensin, ja kun olin keskellä tietä hän tyyttäsi saadakseni huomion ja puhalsi suuntaani lentosuukon. Takapenkillä näkyi turvaistuimessa nököttävä vastasyntynyt lapsi.

8. Täällä pussataan poskelle aina kun tavataan ja erotaan, silloinkin kun on sellaisen ihmisen seurassa, joka törmää tuttavaansa kadulla.

9. Terremoto (eli maanjäristys) -niminen drinkki nauttii suurta kansansuosiota. Kyseinen coctail sisältää valkoviiniä, Fernet Brancaa ja ananasjäätelöä. Nautitaan perinteisesti 0,5 - 1 litran muovituopeista.

10. Toinen suomalaisen silmin eksoottinen drinkki, jota myydään ihan sille yksistään omistetuissa katukojuissa on mote con huesillos: kuivatuista persikoista valmistettu supemakea mehu jonka sekaan heitetään aimo kasa paahdettuja vehnänjyviä.

11. Supermarketissa ostokset pakkaa puolestasi työntekijä, jota kuuluu tipata.

Siinä kaikki päällimmäinen tältä erää. Listaa päivitetään ja Chilessä matkanneita lukijoita kannustetaan osallistumaan keskusteluun kommentein ja lisäehdotuksin.

3 kommenttia:

  1. Viimeisen kappaleen kehoitus osallistua keskusteluun on kuin suoraan minulle -olenhan vieraillut maassa,kerran;) Vuosi taisi olla 1995 käydessäni työmatkalla Santiago De Chilessä. Todella miellyttävä kaupunki ystävällisine asukkaineen. Olisi ollut ilo taitaa espanjaa ja päästä kommunikoimaan paremmin myös muiden kuin "nörttiporukoiden" kanssa. Tuolloin hämmästelin myös sitä jollakin tapaa kovin tutun eurooppalaisen tuntuista meininkiä siellä maailman toisella laidalla. Kirjoittamasi perusteella ymmärrän, että tilanne on säilynyt kutakuinkin samana.

    -Isä

    VastaaPoista
  2. Kiintoisaa jatkoa Anniina.
    Eivät taida siellä haistatella oppilaatkaan opettajille, ainakin toivon niin.
    Lumet haihtuu ja mustarastaat ovat ottaneet omakseen meidän tienoot.

    VastaaPoista
  3. Viime talvena muutaman kuukauden Santiagossa asustaneena voin yhtyä tämän tekstin huomioihin. Asuimme ns. paremman väen alueella kerrostalossa, jossa oli 24/7 vahtimestari aulassa. Tältä vahtimestarilta piti myös ymmärtää kysyä postinsa, niitä ei jaettu asuntoihin. Kaveri myös kirjasi asukkaiden ja näiden vieraiden liikehdinnän.

    Taloyhtiömme pihalla oli liuta pysäköintipaikkoja, jotka oli tarkoitettu vieraille. Maan alla oli asukkaiden omat autopaikat. Jos asukas pysäköi pihan autopaikalle, saa hän sakot (multa). Sakoilla uhattiin myös, jos vei enemmän kuin yhden vieraan talon uima-altaalle.

    Tyypillistä chileläisyyttä on myös se, ettei myönnetä, jos ei tiedetä jotain tai homma ei ole ns hanskassa. Sinisilmäisenä ja rehellisyyteen tottuneena suomalaisena onkin mukava lähteä kävelemään väärään suuntaan, kun ystävällinen paikallinen ei kehtaa myöntää tietämättömyyttään...

    Mahtavien vuorten ja hienojen kokemusten maa se silti on :)

    VastaaPoista